Tänään olin kuvailu retkellä mummolan metsissä. Se oli mun lempi paikka jo pienenä, vanha junarata ja sen läheinen puro. Siellä purolla saattoi nähdä keijuja tai ihan mitä vaan halus. Nyt syksyllä puro oli kuitenkin ihan kuiva, eniten vettä siellä on aina keväisin, lumien sulamisen aikaan. Enkä kovin hyviä kuvia saanut muutenkaan.. kun ei oo ruskan värejä vielä.
(keräsin muuten samalla siskon kasviota, koulutehtävä, varten sammalia ja jäkälää. Päivän hyvä työ, check!)
(puolukoita en ees maistanu, ei mun juttu, mutta mustikat oli melko vetisiä..)
(junaradan kivien välissä kasvoi kummia sieniä, kyllä, se on sieni)
(mummolan pihan kukistakin löytyi kauniita värejä, siis kuvaamisen aihetta)
(ampiainenkin tykkäs omenoista, häiritsin vähän tän kaverin ateriaa kuvailullani, mutta en pahasti, tultiin ihan hyvin toimeen)
(haluaisin kovasti näitä mummun tekemiä, maalaamia, omena lautasia, mutta mummu ei paha kyllä enää maalaa polsiinia..)
Otin taas liikaa kuvia (ja tässä ei ees ole kaikki) ja sain iloisen mielen. Automatkoilla sinne ja takas tuli äitin kanssa taas puhuttua ties mitä vakavia ja keksin lasten nimiä (ei en ole raskaana tai halua vielä lapsia, kunhan pohdin) ja keksin yhden tytön ja yhden pojan nimen, sellaset söpöt yhteen sopivat (salaisuus, ettei kukaan vie niitä:P). Jos sitten joskus..:)
Kotiin päästyä piirtelin taas hetken ja sain aikaan pari prinsessaa (siskontytön iloks)
Nyt oottelen soittoo ja sit pitäs lähtee käymään yö ajelulla, kaverin kanssa ja tänään pitäs kai kertoo tää kaveri osuus.. huoh. en tiedä onko tässä mitään järkee. Mutta onko missään.
Hyvää yötä:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti