21. syyskuuta 2010

Elämä vie niin paljon aikaa

Olen siis nyt muuttanut Hämeenlinnaan (tuttavallisemmin Hämptoniin) ja kiirettä riittää koko ajan niin paljon, että oon laiminlyöny blogiani tosi tosi pahasti.
(ja en löydä sitä ilonpilkahduskirjaa, joten joudun nyt jättämään sen lainauksen väliin)

Miniteatterilla on mennyt hyvin, tykkään siitä hommasta tosi paljon, harkoissa auttamisesta ja oman ryhmän (ja tän viikon muutoksista lähtien ryhmien) vetämisestä. Ainoo miinus jonka voi keksiä, on se, että toi on iltatyötä ja syö siks muuta elämää jonkun verran, mut siitä nyt aina selviää halutessaan. Niin se teatteri vaan syö mun elämää aina, rakasta kun on, sille antaa kaikkensa ja enemmänkin.
Oikeestaan nytki ku tässä istuskelen, olin aluks makoilemassa lattialla ja kirjottelemassa ohjaussuunnitelmia tai ainaki jotain viitettä, mitä teen torstaina ryhmien kanssa.
Viime viikolla aika muksujen kanssa meni suorastaan yllättävän nopeesti ja viikonloppu meni Draamakasvatuksen luennoilla avoimella yliopistolla. Sekin on kyl tosi mun juttu, vaikka se nyt sit sattuuki just Ypäjän teatterin 25v juhlakonsertin kanssa päällekkäin, täytyy vähän käydä rahajuttuja läpi ja pään sisäisiä neuvotteluja, et kumpi nyt ois fiksumpaa, on kyl tosi tosi ikävä sitä porukkaa ja ois kiva tehdä toi prokkis viel niitten kanssa, kun ens kesä onki sit tyhjää:/

Lisäks aikaa (esim. tänään) vie uus vähän läheisempi (tai aika paljon) ihminen, josta oli lähtösin toi edellinen ihmisriippuvaisuus juttuki. Oon mä muistaki ihmisistä riippuvainen, mut nyt on oppinu ihan uudella tavalla, kuinka nopeesti ikävä voi oikeesti tulla ja viedä kokonaan mukanaan. Se tuntuu välillä ihan hullulta..

Onneks nähtiin tänään, ni ehkä selviän taas hetken;P

Vielä pari päivää täällä ja sit perjantaina pitäs mennä ikeaan (jeejee) ja viikonlopuks varmaan käymään kotona ja ypäjän reeneihin meen ainaki käymään, vaikken konserttiin oo varma pääsenkö..

ps. en oo aiemmin kuunnellu, koska on ollu jonkulaiset ennakko oletukset, mutta päätin nyt kuitenkin kokeilla ja huomasin että haa, Hurts on yllättävän hyvä

Hurts – Stay

erityisesti toi biisi iski, aattelin et siihen vois kehittää jotain koreografiaaki.. (kyllä oon kattonu dancee ja tanssittaa taas niin pirusti..)Tosi monet Hurts:n biiseistä on sellasia joihin vois jotain herkkis koreografiaa kokeilla:)

pps. ai niin löysin vihdoin farkut, ihan samanlaiset kun mun edelliset (ja tositosi rikkinäiset) lemppari farkut, hiphei!
jep ja kuvassa mukana myös mun maailmanparannus lemppari laukku ja sukkakengät<3
olin menossa siskon kanssa kahville ja kattomaan missä on kela, kirjasto ja työkkäri:)

Eilen illalla ihastuin taas tähän kaupunkiin
syvemmin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti