Elämää Lontoossa ja sen ulkopuolella

No niin, siis kotona taas.
Oli kyllä ihanaa olla Lontoossa, siellä on niin kaunista, vilkasta, syksyistä ja sopivalla tavalla boheemia ja ränsistynyttä. Lontoossa "huonommatkin" talot näyttää hyvältä ja siltä, että voisin asua niissä.

Kirjotan nyt jonkun verran suoraan muistiinpanoista, joita tein sillontällön pitkin matkaa, aina kun sopiva hetki tuli.

Lontooseen tulessa olo nousee jo bussissa omituisella tavalla, tulee sellainen ihanan leijuva olo. Tänne mä haluan, tänne mä kuulun. Kummaa kuinka vielä lentokoneen noustessa en ollu varma haluanko lähteä vai en. Kun aloin laskeutuessa nähdä Englannin maaseutua meinasin itkeä, iski niin kova kaipaus Englantiin. Lontooseen tietysti, mutta vaikka maaseudullekin, johonkin pikkukaupunkiin.

Tänään sain paljon uusia (vanhoja) ystäviä, Dorothy Perkins, Primark, New Look, River Island ja Next. Oi, mä niin rakastan shoppailua<3 Lontoota. Rakastan kyllä myös sitä, kuinka täällä ollessa voi kaivata kotia ja jotain ihmisiä.
Tänään oon miettiny monta kertaa, kuinka ihanaa on pitää sitä tätä ja tota sen ja ton vaatteen kanssa kotona, on sellanen oman tyylini löytänyt olo. Ihanaa ihanaa:)

Camden on ehdottomasti yks mun suosikki paikka Lontoossa, sieltä voi löytää niin paljon kaikkee uniikkia ja siellä talli alueella on loputtomiin nähtävää ja tutkittavaa, en usko, että sitä vois koskaan oppia ulkoo, niin sokkeloista ja ihanan paljon kaikkee. Notting Hill on tietysti myös ihanaa aluetta, kaikki ne kauniit talot, oih ja voih:)

lauantain shoppailu vaatetus

mäkki ruoka on halvinta..

ronjan synttäreiden juhlintaa hostellilla..

Camdenin vintage ja mekkokaupat ja "tallit" ah ihanaa

primark shoppaus on uuvuttavaa

I <3 starbucks

mauno "mane" ghetto pulu liverpool stationilla

Standstedin kentällä keskellä yötä. Ensin seisoskeltiin 1,5 tuntia kylmässä Liverpool streetillä lentokenttä bussia odottelemassa ja miettimässä Italialaisten kanssa onko sellasta ees tulossa. (olin muuten tosi onnellinen primarkin 6 punnan feikki uggseista jotka ostin) nyt sitten istutaan täällä lentokentällä muotiraamattujen (vogue ja elle) ja skittlesien kanssa ja ai niin.. onhan meillä yks pyyhebacardi. 7 tuntia aikaa vaan ihmetellä ja olla. 

Kävin äsken ostamassa vikoilla penceillä kaakaon (ah, lämmitystä) Tuli sellanen sulonen  köyhä taiteilija olo (vaatetuksesta sun muusta pummeilusta johtuen) rakastan näitä hetkiä, kun voin leikkiä olevani mitä vaan.. vaikka sitähän mä nyt oikeestikin olen. Työtön haihattaelija, josta voi vielä tulla mitä vaan.  

(kuinka monta ihmistä näet kuvassa?)

Vieläkin lentokentällä, mutta nyt jo turvatarkastuksen paremmalla puolella. Enää puolitoista tuntia koneen nousuun ja alle 12 h siihen että pääsen kotiin (ah, ihanaa)

vaikka onhan täällä mukavaa, mutta lentokentän lattialla ukkuminen ja täällä n. 10h hengailu ei oo ihan mun lempi juttuja. Vaikka onhan täällä ihan kiva kattella ihmisiä, jotka shoppailee, jää kahville tai kiirehtii koneeseen.

halpis lennoilla lontooseen, totta kai

lento kaverit oli hieman väsähtäneitä

Lentokoneesta maailma on niin kaunis (ja sininen) ps. näin kuun

klo 10.52 (suomen aikaa)

Kun katsoo ikkunasta ulos, kaikki on sinistä ja valkoista. Meri sekoittuu taivaaseen horisontissa. Kaikki on vaan valkoisia haituva pilviä ja sinisen eri sävyjä.

On vaikeaa ymmärtää mitään noin kaunista. Henkeä salpaavaa. En ole koskaan nähnyt sellaista, eikä kuvat suo oikeutta sille kauneudelle.

Hmm.  voi kun mä niin haluaisin takas lontooseen.. nyt on vaan skittlesejä ja uusia vaatteita ihanan paljon. Ja ne nilkkurit, jotka löysin primarkista, on vaan jotain parhautta. ihanin löytö Lontoosta:)

tuntuu että löysin jollain tavalla myös tyylini Lontoosta tai lentokentältä.. vahingossa. Tiiä sitten..

toi paita oli ehkä söpöin juttu (primarkista) ja löyty ihan loppu matkasta, vahingossa..

Hmmh.. tänään ei tuu oikeen mitään hyvää telkkarista..

mitäköhän mä oon tehny tänään.. kävin koiran kanssa lenkillä ja hoidin tiskit.. en kai muuta:DD

on tää työttömän elämä jännää.. haluan nyt heti heti sen kämpän että pääsen muutamaan ja alottamaan miniteatterilla. jookos?

Galway Girl

titiidii namnam, haluan irlantiin<3

Asunnon etsintää ja onnen tunnetta

"Sillä sekunnilla kun tyydyt vähempään kuin ansaitset, saat vielä vähemmän kuin mihin tyydyit"

Tota mä yritän, hiukan hölmöä ehkä, ainakin jollain tavalla pitää mottona kämpän etsinnässä, koska en todellakaan oo turhan nirso. En vaadi paljon tilaa, sellasen sopivan oman kotikolon vaan ja mitä tänään opin vaatimuksistani, tarpeeks isolla kylppärillä, koska jos siellä kääntyessä polvet kolahtaa ensin vessanpönttöön, sitten lavuaariin ja otsa nappaa kiinni kaapinkulmaan, se kämppä ei oo mun juttu vaikka ois muuten kuinka ihana (paitsi jos se ois Lontoossa).

Äiti kummasteli tätä logiikkaa aika kovasti, siis tota Lontoo juttua, että miten mä voisin antaa kämpältä niin paljon anteeks jos se ois Lontoossa, mutta selitän sen vaan sillä, että rakastunu ihminen antaa periks ja joustaa tietyissä jutuissa rakastettunsa takia, no, mä olen rakastunu Lontooseen, korviani myöten (ja ehkä vähän niiden yli).
Mulla on paljon ihastus kaupunkeja, Tukholma, Malmö, Kööpenhamina, Zwolle ja Rotterdam (Zwolle näistä vakavin ihastus), mutta vaan yks rakkaus, Lontoo<3
Muhun taitaa pätee sama logiikka niin ihmisten, kun kaupunkien suhteen, ihastun melko helposti ja nopeesti, ihaniin vanhoihin taloihin tai kauniisiin, erikoisen värisiin silmiin (mun ehdottomat heikkoudet), kauniisiin  valoihin ja kieleen, jota ympärillä kuulen, musikaalisuuteen ja ruskeisiin kihariin hiuksiin, mutta ei, rakastumiseen vaaditaan jotain muuta, jotain enemmän. Se on jotain sellasta, mitä ei osaa kuvailla tai nimetä, joku näkymätön, hajuton ja mauton juttu tai sitten se on niitä kaikkia. Sellainen päätä huimaavan onnellinen olo, sellainen, että tähän voisin jäädä, ihan kuinka pitkäksi aikaa tahansa, tästä en halua liikkua minnekkään, tässä on hyvä.
Ja silti toikaan kaikki ei voi kuvata sitä tunnetta niin että se pääsis oikeuksiinsa.

Niin ja Lontoosta puheenollen, pääsen sinne huomenna, iik kääk ihanaa:)
kolmeks päiväks tosin vaan, mutta jotain sekin, sellasta sielunhoitoo mulle:)
Shoppailua ja maailman tutkimista tiedossa siskon ja sen kaveri (no, kai se vähän niinku munkin kaveri on) kanssa. Lontoo I la-la-love you.

Tänään olin taas tankotanssissaki, että se on vaan niin mun juttu, rankkaa kyllä ja mustelmia on taas muutama (kymmen) lisää. Huomenna kädet varmaan taas ihan kipeenä, mutta ei se haittaa, pieni ittensä rääkkäys on ihan jännää:P (älä ota liian tosissaan!) ja oot oppinu jo jotain liikkeitäki, eikä se tuntunu enää yhtään niin mahdottomalta ku ensimmäisellä kerralla.

Hmm.. mitäs vielä,
Eilen kuvailin taas vähän (itteeni, koska mulla ei muutakaa ihmistä mallina oo)

No jaah, sitten kun pääsis sinne Hämeenlinnaan tästä joskus, vois vaikka houkutella siskosia kuvattavaks Aulangolle, siellä on niin upeita maisemia ja paikkoja kuvailla:)

Sit sais tänne vähän muunkilaisia kuvia, ku jotain maisemia ja makro kokeiluja ja omaa naamaa;P
Olinpas muuten (hiphei) nopee kirjottaan, nyt kerkii vielä hyvin kattomaan puuma naista.
On kyllä aika duracel pupu olo nyt, oon niin ilonen, kun kaikki menee ihan putkeen taas vähän aikaa.

ps. kuunnelkaa Kate Nashia

Kate Nash - Paris