19. helmikuuta 2012

You take me down like I'm a domino



Omaa pärstää taas enemmän kun tarpeeks. 
Onpas ollu jännä onnellinen olo jo jonkun aikaa (ja ei, en ole ihastunu, rakastunu, hankkinu uutta työpaikkaa tai muuttamassa ulkomaille) Ja jännintä on, että se pysyy siitä huolimatta ettei kaikki meekkään hyvin. 
Onkohan mustakin vihdoin tulossa sellanen (huu!!) onnellinen ihminen.
Kummallinen myyttiolento..



Kannattaapi kuunnella muuten tätä:

yksi syy minkä tiedän tekevän mut onnelliseks, kaverin ja mun jo n. vuoden (tai enemmän? en tiiä..) jatkunut duo prokkis joka on nyt pääsemässä hiukan paremmin vauhtiin, kun yritetään jopa soittaa toisinaan jossain julkisesti eikä niin kuin tähän mennessä lähinnä kerrostalossa seinänaapureiden iloksi (ja toisinaan harmiksi.. esim. yhdeltä yöllä torstaina..) 



eipäs mulla muuta tällä kertaa, hyvää iltaa ja toivottavasti pikaisesti saapuvaa kevättä!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti