14. syyskuuta 2011

Sateen ääni on niin yksinäinen ääni








Uuden hiukset, äidin ja siskon uusi kämppä (ylin kuva) ja uusi vaaterakkaus toi haalari asia. Henkkamaukasta löysin samettisen (?) ihanuuden.
Ihanaa (vaikkakin tosi sateista) syksyn alkua, nyt vois vaikka keittää teetä ja rakastaa syksyä enemmän. Vaikka valkosuklaa loppukin jo;< ahmatti minä.

1 kommentti:

  1. ihan kiintoisaa.. Itse en ole koskaan osannut kertoa elämästäni kiintoisalla tavalla <._.>.. Käy toki tsekkaamas mun runoblogi... Harhakuvasta muuten sut bongasin.. Siellä kuljen nimellä "salaisuus"...

    VastaaPoista